Lihojen marinoinnissa käytän itse vähemmän öljypohjaisia marinadeja. Lähinnä kait syy on siinä, että öljyihin ja niiden läpi ei imeydy mausteiden aromit niin helposti kuin “vesipohjaisiin”.
Yleensä nesteenä on tietenkin olut. Sen hiilihapot ja alkoholi mureuttaa lihaa ja mausteiden aromit liukenevat nopeasti marinadiin ja ennen kaikkea marinoitavaan raaka-aineeseen. Kaikenlaisia oluita on tullut kokeiltua ja vahvat maltaiset tuntuvat antavan omaan makuun sopivan säväyksen. Kanalle toimii myös esim ginger beer inkivääreineen. Kokeilemalla tämäkin selviää.
Marinoin itse pihvit, kokonaiset lihat, kanat ja broilerit sekä välillä kalatkin. Toisinaan taas löytyy hyvä marmoroitunut entrecote tai muu johon ei kyllä kannata sotkea juuri mitään ylimääräistä. Makuasioita.
Periaate on se, että pyörittelen lihaan maut, esimerkiksi pippurit, murskatut valkosipulinkynnet, yrtit, sitrukset, sinapit, mausteet yms. Nostan lihan ja mausteet pakastepussiin ja kaadan hiukan olutta tai kotikaljaa sekaan. Imen pussista ilmat pois ja pistän paketin kiinni ja kylmään.
Mausteet kannattaa myös rouhaista esim morttelilla hiukan pienemmiksi ja rikki, jolloin varsinkin kuivatuista saa aromit nopeammin irti. Paras tulos saadaan mikäli marinoinnin ehtii tekemään jo edellisenä päivänä. Tällöin maut todella imeytyvät lihaan.
Sitten suola… Itse tykkään laittaa suolaa hiukan myös marinadiin, jolloin liha suolautuu tasaisemmin. Grillauksen tai paistamisen lopussa lisään sitten tarpeen mukaan suolat ja pippurit.
Mikäli grillaaminen vaatii rasvaa, niin sitähän voi sipaista pintaan juuri ennen grillaamista. Toki öljypohjaisetkin marinadit toimii, mutta tämä ohjeistus perustuu omiin havaintoihin ja varmasti liittyy myös siihen mitä mausteita käyttää marinadissa, jotkut liukenevat paremmin öljyyn kuin vesipohjaiseen nesteeseen. Makuasioita, Kippis!
